Aloitin 11. päivä taas terveellisen elämän. Tai jatkoin sitä. En pidä sanasta laihduttaminen, enkä nyt varsinaisesti koskaan laihduta, vaikka painoa olisikin hyvä saada alas, mutta se tapahtuu sitten terveellisen elämän ohessa. Tämä ei ollut uuden vuoden lupaus, en oikein usko niiden pitävyyteen, vaan ihan lupaus omalle itselleni. Nyt olisi tarkoitus olla 2 kk ilman alkoholia ja lähes ilman kaikkea turhaa syömistä kuten vehnäjauhomössöjä, valkoista sokeria, kovia rasvoja jne. Nyt en tosin ajatellut olla ihan niin äärimmäinen ruokailuissani, kuin vuosi sitten vastaavalla 2 kuukauden jaksolla. Jos silloin tällöin syön vaikka hiukan juustoa tai valkoisen leivän, se ei kaada maailmaa, kunhan päivän ravinto ei pääosin koostu leivästä ja juustosta, niin kuin välillä on käynyt. Ainoa totaalinen nollalinja on alkoholin kanssa. Enpä nyt tuon kahden kuukaudenkaan jälkeen ajatellut alkaa ryyppäämään, mutta ihan hyvä pitää välillä täysin tipattomia kausia. Kermakahvit toki silloin tällöin suon itselleni aamuisin. No tämä nyt lähinnä siksi, että jääkaapissa ei ole soija/kauramaitoa ja tavallisesta maidosta en tykkää kahvissa. Sitä paitsi olen sitä mieltä, että jos maitotuotteita käyttää, käytän mieluummin täysrasvaisia voita ja kermaa kuin pitkälle prosessoituja kevyttuotteita, mutta tämä onkin taas oman kirjotuksensa paikka, joten en ala tässä mielipidettäni enempää avaamaan.
Asiaa sivuten, huomatkaa toki kuvani muki, josta kermakahvini juon. Arabia toi kauppoihin vuoden alussa Suomi 100 vuotta juhlamukin. Muki on malliltaan Mainio sarjaa. Pakkohan tämä Esteri Tomulan Pastoraali kuvioinen oli ostaa ja sille kaveriksi saman suunnittelijan Esteri. Harmittaa toki, että Arabian astioita ei enää valmisteta suomessa, mutta tästä aiheesta voisin taas kirjoittaa oman tekstin :)
Toukokuussa olisi tarkoitus mennä juoksemaan puolimaraton. Kaikki kolmet lenkkarini hajosivat samaa aikaa loppuvuodesta, joten pitihän se ostaa uudet lenkkarit. Niin haluaisin talvilenkkareiksi Icebugit, mutta niihin ei nyt valitettavasti ollut varaa, joten piti tyytyä Citymarketin halpiskenkiin, jotka maksoivat peräti 20€. Toisaalta, aikoinaan kun juoksin paljon, juoksin ihan halpiskengillä, eikä jalat kai sen enempää rikki ole niiden takia, kuin muutenkaan. Kyllä parikymppisenä kymmenien kilometrien kävelyt korkeakorkoisissa ja joskus liian pienissä kengissä rikkoivat jalat jo valmiiksi ja muodostivat makoisat vaivaisenluut. Hyviltä nuo jalassa tuntuu, ainakin kävelyssä, juoksua en vielä testannut, siitä lisää myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti